Konsta Weber Kehäpäätelmiä laatikon rajapinnoissa

Naiivi optimisti on hyvä yritysjohtaja mutta huono pääministeri

  • Naiivi optimisti on hyvä yritysjohtaja mutta huono pääministeri

Juha Sipilä vaihtelee Suomen suosta nostamisen retoriikassaan tuottavuutta, kilpailukykyä ja kustannuskilpailukykyä. Termit menevät pääministeriltä puheessa sekaisin ja todennäköisesti myös ajatuksissa. Tuottavuuden nosto on sitä, että tehdään vähemmällä enemmän. Tämä tehdään pikemminkin yritysten sisällä, kuin valtion johdolla. Kilpailukyky taas on, valtion tasolla, kokonaispaketti, siitä miten pärjäämme verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme ja muihin maihin verrattuna. Kustannuskilpailukyky on sitä, minkälaisilla kustannuksilla tuotamme eri asioita ja millä hinnalla tuotoksiamme sitten myymme.

Jos jotain näistä halutaan parantaa valtion toimilla, niin mahdollinen parannettava on kustannuskilpailukyky ja siihen Sipilän hallitus näyttääkin nyt tähtäävän. Hallitus haluaa tehdä Suomesta maan, jossa asioita tehdään halvemmalla, jotta vientiin saadaan halvempia tuotteita. Banaanit eivät valitettavasti meillä kasva, mutta kaivokset ja alkutuotanto ovat uusi Nokia.

Yritystä johtaessa otetaan huomioon kilpailijat, alan muut tuotteet, raaka-aineet, yrityksen kannalta oleellinen toimintaympäristö ja jokunen muu tekijä. Jos jokin jää ottamatta huomioon, niin se joko vaikuttaa yrityksen tulokseen tai sitten ei. Joskus pääsee kuin koira veräjästä vehreämmille nummille, vaikka olisikin keskittänyt energiansa vain pariin asiaan unohtaen muut. Yritys voi pärjätä mitä mainioimmin vaikka läheskään kaikkea ei olisi otettu huomioon.

Liika asioiden pohtiminen ja asioiden huomioonottaminen lamauttaa yrityksen ja johtajan toiminnan kokonaan. Näin ei saada tehtyä mitään. Yritysten rakentamisessa virheitä tulee joka tapauksessa, on parempi tehdä ne nopesti ja kovaa. Siten päästään eteenpäin. Mylläkässä saattaa mennä miljoona tai kymmenen, mutta rahaa maailmasta kyllä löytyy jos tuote ja tiimi on kunnossa. Sitten vaan yritetään uudestaan. Jossain vaiheessa homma sitten onnistuu tai ei. Tutkimuksissa ollaan huomattu, että liian älykäs johtaja voi olla yrityksen kannalta huonompi vaihtoehto kuin vähemmän fiksu. Liialla pohdinnalla kyllä löytää paljon asioita, jotka voivat mennä pieleen. Vähemmällä ajattelulla esteitäkin näkyy paljon vähemmän.

Valtion johtamisessa pitää ottaa huomioon paljon enemmän asioita kuin yrityksen johtamisessa. Jos valtion johdossa tehdään virheitä, ei menetetä vain rahaa, aikaa ja luonnonvaroja, vaan myös ihmisiä. Voidaan menettää kokonaisia sukupolvia. Edellisen laman säästöjen nähdään iskeneen erityisesti nuoriin ja lapsiin. Niiden säästöjen satoa korjataan nyt lamavuosina nuoruutensa herkimmässä vaiheessa eläneiden ihmisten mielenterveyshaasteina ja muina ongelmina.

Yrityksen johtajan on hyvä olla tietyllä tavalla naiivi optimisti: “Vaikka muiden yritykset eivät onnistu, niin me kyllä pärjätään!”

Valtionjohtajalle naiivi optimismi taas ei sovellu. Eikä se, että joko tietoisesti tai ihan tietämättömyyttään jättää osan asioista huomioimatta ja vetelee leveällä pensselillä hyvinvointivaltion perustamiskirjan keskeisiä rivejä yli.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos omaperäisestä kertomuksestasi. Onneksi Juha Sipilä on sentään Puolangan pesunkestäviä pessimistejä: "Pessimisti ei pety".

http://www.puolanganpessimistit.fi/Tervetuloa.html

Terveisin,
tenorisaksofonin soittaja

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Samaa mieltä. Olisi ollut Sipilältä naiivia optimismia ottaa Vihreät hallitukseen. Sehän olisi karahtanut jo Hanhikivelle.

Toimituksen poiminnat