Konsta Weber Kehäpäätelmiä laatikon rajapinnoissa

Maabrändi on kuollut, kauan eläköön maabrändi

  • This is Finland
    This is Finland

Hallitus julkaisi viime viikolla Maahanmuuttopoliittisen ohjelman työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi.

Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on jäänyt Suomelta tekemättä ylimmällä poliittisella tasolla. Näin osaltaan varmaan senkin vuoksi, että keskeinen huolenaihe nykyhallituksella ei ole ollut Suomen yhä heikkenevä huoltosuhde. Perussuomalaisten vanavedessä kaikki maahanmuutto on niputettu turvapaikanhakijoiden kanssa samaan syssyyn. Vallitseva politiikka on ollut yleistä mamujen tulon ehkäisemistä, ei niinkään kaivatun osaavan työvoiman houkuttelua.

Nyt on saatu aikaiseksi maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperäisestä maahanmuutosta. Yrityspuolella ollaan jo jokunen vuosi sitten herätty siihen, että työnantajamielikuvalla on väliä etenkin juuri pinnalla olevien alojen osaajien rekrytoinnissa. Työnhakijan markkinat ovat olleet IT-alalla olleet sääntö jo pitkään. Hyvistä työntekijöistä taasen pidetään kiinni kaikin keinoin ja työnantajamarkkinointi on nousussa monessa yrityksessä.

Suomi kilpailee toisia maita vastaan työnantajamielikuvassa. Ei vaan juuri nyt eniten haettujen teknologiaosaajien tiimoilta, vaan yhä enenevissä määrin suorittavankin työvoiman osalta.

Huoltosuhteen heikkeneminen on ollut nähtävissä ja sen ennustaminen on melko suoraviivaista. Tilastoissa huoltosuhteen tiimoilta alle 15 vuotiaat vääjäämättä kuuluvat niihin, joista pitää huolehtia ja jotka vasta myöhemmin tuovat osansa huoltopanoksestaan.

Ainoa huoltosuhdetta nopeammin kuin 15-20 vuoden viiveellä korjaava asia on maahanmuutto. Tuottavuuden kasvu toki auttaa siihen, kuinka hyvin huoltamisessa onnistutaan, mutta itse huoltosuhdetta se ei muuta.

Osaavan työvoiman tänne saaminen vaatii enemmän kuin pelkästään maabrändin hiomista ja joustavia integraatiotoimia. Osaavat tekijät ulkomailla pitää saada ensin havahtumaan siihen, että Suomi olisi heille hyvä paikka rakentaa elämäänsä ja työuraansa. Sitten heidän pitää tulla oikeasti paikalle ja päästä käyttämään taitojaan Suomen työ- ja yrityselämään. Sen pitää onnistua niin hyvin, että he haluavat sitä jatkaa ja heille myös on mahdollista ottaa perheensä mukaan. Maabrändiä ollaan jo aikanaan Suomessa toki rakennettu, mutta viime vuodet ovat sitäkin työtä nakertaneet. Pelkällä brändillä ei kuitenkaan kilpailussa työvoimasta nykyään pärjää.

Oman työni puolesta olen ollut tuomassa yrityksiä ja teknologiaosaajia Suomeen ja Helsinkiin. Työ jatkunee vielä jos Suomi ja Helsinki suo. Ja kenties joku muukin kaupunki. Siinä työssä olen suoraan yhteydessä avaintekijöihin ulkomailla. Osaltani olen ollut hakemassa porukkaa paikan päällä ja järjestänyt tapahtumia, joissa etsin kovia tekijöitä. Tälläista suoraa rekrytointia ja kädet savessa työtä osaavan työvoiman saaminen Suomeen tarvitsee.

Suomen juuri alkaneen nousukauden todennäköisimmät uhat ovat juuri osaavan työvoiman saatavuuden tyssäys ja osaltaan se, että monessa muussa länsimaassa nousukauteen päästiin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ja Euroopan eurokriisin jälkeen nopeammin kuin Suomessa. Muualla ollaan jo lähestymässä seuraavaa laskusuhdannetta. Silloin ei vienti enää vedä samalla tavoin. Jos nousu on heikompaa osaavan kansainvälisen työvoiman puutteessa, niin siitä voinee lietsottua pakolaiskriisihenkeä ja siitä osaltaan heikentynyttä Suomen vetovoimaisuutta  ulkomaalaisten silmissä syyttää. Harjoitetun politiikan ansiota nyt alkanut nousukausi tuskin merkittävissä määrin on.

Jopa itselläni kaksoiskansalaisena alkoi tulla pahimmassa kaksoiskansalaisherjauksessa ja yleisessä maahanmuuttajavastaisuuden ilmapiirissä tulla kaipuu muualle. Voin vain kuvitella, miten hallitustasolta Suomeen lietsottu ilmapiiri vaikutti niihin, joiden ulkomaalaisuus on ulospäin näkyvämpää ja kuuluvampaa. Oma “aksenttini” on muistaakseni “tunnistettu” ulkomaalaiseksi vain muutaman kerran. Epäilen useaa Porissa vietettyä vuotta syylliseksi outoon puhenuottiini.

Nyt viimeistään on aika lähteä korjaamaan Suomen kärsinyttä maabrändiä vetovoimaisemmaksi, tunnustaa ulkomaisen osaavan työvoiman tarve laajasti ja ryhtyä kilpailemaan osaajista tosissaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Suomen tulevaisuus vaatii korkean tason osaajia, joiden työ luo työtä muillekin. Suomi ei pysy pystyssä sossuvaltiona, jos saamme ulkoa apuhoitajia, partureita, varastomiehiä ja taksikuskeja.

Avainasemassa ovat yritykset. Ne rekrytoivat ja houkuttelevat, Suomi on brändinä merkityksetön. Sivistyneet ihmiset tietävät ja selvittävät mikä Suomi on tänne tuloa harkitessaan. Brändeillä ei heitä hämätä. Mielikuvat ohjaavat vain juntteja.

Tänne tullaan, jos on kunnon palkat ja korkea ostovoima eli alhaiset verot sekä mahdollisuus urakehitykseen. Voimme miettiä millä aloilla tämä Suomessa toteutuu.

Toimituksen poiminnat